Urheilumaailmassa kilpailu on kovaa. Tiede pyrkii etsimään marginaalisiakin eroja urheilijoiden välillä turvallisesti, tehokkaasti ja laillisesti. Yksi tulevaisuuden erottelija voi löytyä personoidusta, DNA:n perusteella tehdystä ravitsemussuunnitelmasta. Personoitu ravitsemussuunnitelma voi vaikuttaa ratkaisevasti urheilijan terveyteen, kehonkoostumukseen ja suorituskykyyn, kun ymmärretään, miten eri genotyypit reagoivat eri ravintoaineisiin ja edelleen, miten tuo reaktio vaikuttaa suorituskykyyn.
Tällä hetkellä tutkimuksia urheilijan geenien ja ruokavalion yhteisvaikutusta suorituskykyyn on tutkittu melko vähän (luukun ottamatta genetiikkaa ja kofeiinia). Vaatimus genetiikan testaamiselle ja personoidulle ravitsemusohjelmalle on kuitenkin kasvamassa urheilijoiden keskuudessa.
Tutkimuksia genetiikan ja ravitsemuksen yhteydestä suorituskykyyn on vain muutamia. Tutkimuksissa on kuitenkin löydetty genetiikan yhteys mm. kehonkoostumukseen ja eri biomarkkereihin, kuten vaikka veren rauta- tai D-vitamiinitasoihin.
Urheilijan genetiikan ja kofeiinin yhteyttä tutkinut Nanci Guest on toiveikas tulevaisuuden tutkimusten suhteen. Hän on tehnyt mielenkiintoisia löydöksiä genetiikan yhteyksistä kofeiinin aineenvaihduntaan ja odottaakin innoissaan lisätutkimuksia sekä makro-, että mikroravinteiden yhteydestä genetiikan suhteen. Suorituskyvyn maksimoimiseksi olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä tietää, miten urheilijoiden eri geneettiset ominaisuudet vaikuttavat esimerkiksi kasviproteiinisynteesiin tai vaikkapa C-vitamiinin metabolointiin. Tällä hetkellä tiedetään, että genetiikka vaikuttaa eri tavoin ravintoaineiden imeytymiseen, eritykseen, vastaanottamiseen, hyödyntämiseen sekä niiden kautta aineenvaihduntaan. Suorituskyvyn lisäksi, genetiikan esiin tuominen vaikuttaa positiivisesti myös urheilijan motivaatioon ja käyttäytymisen muutoksiin ravitsemuksen saralla.
Genetiikan lisäksi personoitu ravitsemus ottaa huomioon mm. urheilijan sukupuolen, iän, kehonkoostumuksen, terveydentilan, lähiomaisten historian, sosioekonomisen aseman ja esimerkiksi allergiat. Yksilöllisessä ohjauksessa otetaan huomioon siis paitsi yksilön fyysiset ominaisuudet, myös ympäristön vaikutus eli urheilijan tavat ja tottumukset. One size fits all- tyyppisestä ajattelusta ollaan pyrkimässä eroon, mikä on mielestäni tarkoituksenmukaista. Jokaisella urheilijalla on paitsi omat fyysiset ominaisuudet, myös omat tavat ja tottumukset, mitkä vaikuttavat ruokailutapoihin ja sitä kautta elämänlaatuun. Yksikään urheilija ei ole samanlainen kuin toinen, vaikkakin jotkin yleiset lainalaisuudet pätevät suurimman osan kanssa. Esimerkiksi maidon ja kahvin suurkuluttajilla on riski heikompaan raudan imeytymiseen, kun maitotuotteiden kalsium ja kahvin tanniinit blokkaavat raudan imeytymistä. Tämä ei kuitenkaan ole kaikkien pulmana, mutta ravitsemusterapeutin tulee löytää oikeat kysymykset, jotta riskitekijät tulevat esiin. Genetiikka määrittelee paljon, mutta ympäristötekijät vaikuttavat eri tavoin eri urheilijoihin.
Ennen DNA-tutkimusten etenemistä, voidaan urheilijan personoitua ravitsemusta mm. tarkentaa verikokeiden avulla. Kun nähdään esimerkiksi veren D-vitamiinitasot tietyllä määrällä D-vitamiinia, voidaan urheilijan annostusta yksilöidä tarkemmin. Toisaalta taas, jos urheilija on vegaani ja oma laji on pitkän matkan juoksu, kannattaa ferritiiniä ja muita veren rautatasoa kuvaavia biomarkkereita seurata tarkemmin.
Jos tulevaisuudessa saadaan selvitettyä ravitsemuksen yhteydet urheilijan geneettisiin tekijöihin, aukeavat uudet mahdollisuudet niin terveyden kuin suorituskyvynkin edistämiselle. Yksilöllinen geenitestaus on avain urheilijan personoidulle ravinto-ohjelmalle, mikä voi olla tehokkaampi kuin esimerkiksi kansalliset suositukset.
LÄHTEET
Bannock, L. ”We Do Science” – The Performance Nutrition Podcast. Episode 64 – ’Nutrigenomics & Personalised Sports Nutrition’ with Nanci Guest PhD(c) RD CSCS. 2015. Linkki: https://www.wedoscience.com/episode-64-nutrigenomics-personalised-sports-nutrition-with-nanci-guest-phdc-rd-cscs/
Kicklighter JR, Dorner, B, Hunter, AM, Kyle, M, Pflugh Prescott, M, Roberts S. et al. Visioning report 2017: a preferred path forward for the nutrition and dietetics profession. J. acad. Nutr. Diet. 2017: 117:110-127. doi:10.1016/j.jand2016.09.027.
Krieger JW, Sitren HS, Daniels MJ, Lankamp-Henken B. Effects of variation in protein and carbohydrate intake on body mass and composition during energy restriction: a meta-regression 1. Am. J. Clin. Nutr. 2006: 83:260-74. doi:10.1093/ajcn/83.2.260.
Nielsen, DE, El-Sohemy A. Disclosure of genetic information and change in dietary intake: a randomized controlled trial. 2014. PloS ONE 9:e112665. doi:10.1371/journal.pone.0112665.
Slater, NA, Rager MI, Havrda, DE, Harralson, AF. Genetic variation in CYP2R1 and GC genes associated with vitamin D deficiency status. J. Pharm. Pract. 2015: 30:31-6. doi:10.1177/0897190015585876.
Thomas DT, Erdman KA, Burke LM. American college of sports medicine joint position statement, nutrition and athletic performance. Med Sci Sports Exerc. 2016: 48:543-68. doi:10.1249/MSS0000000000000852.
Fuel Health 