Gluteeniherkkyys tarkoittaa gluteenin aiheuttamia suolisto-oireita henkilöillä, jotka eivät kärsi keliakiasta eivätkä vilja-allergiasta. Gluteeniherkillä gluteeni aiheuttaa yleensä ruoansulatuskanavan oireita, kuten vatsan turvotusta, vatsakipua tai ripulia. Yleisiä oireita ovat edellisten lisäksi myös huonovointisuus, väsymys, nivelkivut, ihottuma, masentuneisuus, päänsärky, ”aivosumu” ja keskittymisvaikeudet.
Gluteeniherkällä henkilöllä edellä mainitut oireet poistuvat, kun gluteenipitoiset ruuat jätetään pois ruokavaliosta. Toisaalta ne myös palaavat pian gluteenialtistuksen jälkeen. Ero keliakiaan on kuitenkin se, ettei suolinukka vaurioidu gluteenialtistuksessa, eikä gluteeniherkillä esiinny ravintoaineiden imeytymishäiriötä, kuten keliaakikoilla ja vilja-allergisilla (hoitamattomana).
Jos epäilet saavasi oireita gluteenista, tulisi aluksi poissulkea keliakia ja vilja-allergia sekä tulehdukselliset suolistosairaudet. Huomaa myös, että moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy suolisto-oireita eli nekin kannattaa poissulkea. Tämän jälkeen on tärkeä selvittää, johtuvatko oireet gluteeniherkkyydestä vai FODMAP- herkkyydestä. Tämä edellyttää kuuden viikon jaksoa ilman gluteenia ja FODMAP-hiilihydraatteja. Jos oireet helpottavat, voidaan vähitellen kokeilla lisätä gluteenia ruokavalioon. Jos gluteeni ei aiheuta oireita, kyse on todennäköisesti FODMAP-hiilihydraateista. Jos taas gluteeni aiheuttaa oireita, voi FODMAP-hiilarit ottaa takaisin käyttöön.
Gluteenia ei kannata välttää kokonaan
European Society for the Study of Coeliac Disease (ESsCD) suosittelee, ettei gluteeniherkän kuitenkaan kannata ryhtyä tarkalle gluteenittomalle ruokavaliolle. Oireiden hillitsemiseen yleensä riittää, kun rajoitetaan gluteenilähteitä. Tarkka gluteeniton ruokavalio altistaa pahimmassa tapauksessa ravintoainepuutoksille ja ravitsemuksellisille riskeille. Suositeltavaa on siis noudattaa vähägluteenista ruokavaliota mahdollisuuksien mukaan. Eniten gluteenia on vehnässä, joten se voidaan karsia kokonaan pois. Sen sijaan ruis ja alkuvehnät voivat sopia vähägluteeniseen ruokavalioon. Tämän lisäksi gluteeniherkän kannattaa kokeilla probioottivalmisteita ja jopa gluteenia pilkkovaa entsyymiä.
Miksi vähägluteeniton eikä gluteeniton ruokavalio?
Gluteenittomaan ruokavalioon sisältyy riskejä, mutta järkevästi koostettuna siitä ei ole haittaa terveille ihmisille. Tämä edellyttää kuitenkin perehtymistä, kuten muutkin ruokavaliot. Gluteenittoman ruokavalion riskit ovat seuraavat:
- Riski saada liian vähän ravintoa
- Riski saada liian vähän ravintoaineita
- Riski saada liian vähän kuitua
- Vaikeus koostaa ruokavalio etenkin matkustaessa
- Suurentunut riski sairastua syömishäiriöön
- Suurempi riski altistua raskasmetalleille
Vähägluteenisella ruokavaliolla on pienemmät riskit kuin kokonaan gluteenittomalla, mutta kuten aiemmin jo totesin, järkevästi koostettuna gluteenitonkin ruokavalio voi olla täysipainoinen, kunhan ei lähde soitellen sotaan. Esimerkiksi täysjyvävilja on lähes korvaamaton, koska se on mm. yksi parhaista raudan, sinkin, magnesiumin, B- ja E-vitamiinien sekä antioksidanttien lähteistä. Täysjyväviljasta saadaan myös huomattavasti enemmän kuitua kuin gluteenittomista. Lisäksi gluteenittomat tuotteet sisältävät vähemmän proteiinia kuin tavanomaiset tuotteet. Tapauskohtaisesti keliakiaa sairastavien voi olla hyödyllistä täydentää ruokavaliotaan ravintolisillä.
Gluteeniton ruokavalio voi vaikuttaa negatiivisesti myös suoliston mikrobiotan koostumukseen. Tämän vuoksi sekä gluteenitonta että vähägluteenista ruokavaliota noudattavien tulee huolehtia riittävästä kuidun saamisesta.
Etenkin urheilijoiden tulee huomioida riittävä hiilihydraattien saanti, kun kokonaisia ruoka-aineita rajoitetaan ruokavaliosta, oli ruokavalio sitten vähägluteeninen tai kokonaan gluteeniton. Jopa 70% teollisista elintarvikkeista sisältää gluteenia ja niiden rajoittaminen saattaa vaikuttaa mm. energiansaantiin.
Gluteenittoman ja vähägluteenisen ruokavalion tyypillisiin ruoka-aineisiin kuuluvat riisi ja siemenet. Niiden runsas käyttö voi altistaa liialliselle raskasmetallien saamiselle. Näitä raskasmetalleja ovat elohopea, lyijy, kadmium ja arseeni. Näiden vuoksi gluteenittoman ruokavalion koostamisessa tulee kannattaa käyttää laajaa valikoimaa gluteenittomia viljoja ja pseudoviljoja.
Lopuksi
Jos olet huomannut kärsiväsi gluteeniherkkyydestä, saattaa olla viisasta kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen ja tarkistuttaa, että saat riittävästi energiaa, kuituja ja ravintoaineita. Vaikka netti on pullollaan tietoa, voi joskus olla haastavaa löytää sieltä sitä tutkittua ja etenkin tarpeeksi tutkittua tietoa.
Lähteet:
Ilander, O. 2021. Liikuntaravitsemus 3.0. VK-Kustannus.
Fuel Health 