Olen käynyt valmennettavieni kanssa kahtalaista keskustelua; joko urheilija tuntee olevansa jotenkin väsähtänyt ja mieli tekee jatkuvasti rasvaista tai makeaa. Etenkin makeaa, jolla saa silmät auki ja kehoon energiaa. Toisessa keskustelussa käymme läpi sitä, että kuukautiset ovat viivästyneet tai jääneet jopa pois. Kummassakin tilanteessa kyse on hormonitoiminnasta ja tai sen puutteesta.
Urheilijat laittavat kroppaansa likoamaan useita kertoja viikossa ja se vaikuttaa suoraan hormonitoimintaamme. Vaikutukset näkyvät eritoten lisämunuaisissa ja sitä kautta harjoittelu vaikuttaa seksuaalihormoneihin, estrogeeniin, testosteroniin ja progesteroniin.
Vaikka naisten ja miesten hormonitoiminta on erilaista, pystyvät he kehittämään voimatasojaan ja lihasmassaansa yhtä hyvin. Tämä kuitenkin edellyttää naisilla normaalia kuukautiskiertoa. Kuukautisten pois jääminen tai viivästyminen on aina merkki jostain negatiivisesta kehossa. Usein palautuminen on riittämätöntä.
Munarakkulavaihe
Ajatellaan, että kuukauden ensimmäisenä päivänä alkaa kuukautiset ja ne kestävät noin 2-8 vuorokautta. Tämän jälkeen elämä alkaa pikku hiljaa voittaa ja kuukautisten loppuvaiheessa keho onkin voimakkaamman oloinen. Tämä voimaantuminen jatkuu noin puoleen väliin kuuta, jolloin tapahtuu ovulaatio. Osa tutkimuksista osoittaa, että tässä vaiheessa, ennen puolta väliä kuukaudesta, keho adaptoituu parhaiten voimaharjoitteluun. Tämä vaihe saattaa olla paras myös kovaan intervallityyppiseen harjoitteluun, missä intensiteetti on korkealla.
Keltarauhasvaihe
Ovulaatiosta puolestaan alkaa toisilla naisilla jyrkkä alamäki. Turvottaa, kiukuttaa ja jopa sattuu. Myös jatkuva nälkä, etenkin makeannälkä, on jatkuvasti läsnä. Osa tutkimuksista osoittaakin, että tässä keltarauhasvaiheessa kehon lämpötila on keskimääräistä korkeampi, mikä saattaa vaikuttaa harjoitteluun etenkin lämpimissä olosuhteissa, kun kehon lämmönsäätely on muutenkin kovilla. Tässä keltarauhasvaiheessa myös palautuminen näyttäisi joidenkin tutkimusten mukaan olevan heikompaa kuin munarakkulavaiheessa.
Kuukautiskierron loppuvaiheessa osa naisista kokee PMS-oireita. Ei tiedetä, mistä nämä oireet johtuvat. Niihin saattaa liittyä mielialan vaihtelua, väsymystä, univaikeuksia, lihasten ja nivelten kipuja, turvotusta, ummetusta tai ripulia ja päänsäärkyä. Nämä oireet voivat olla voimakkaitakin.
Miten hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa hormonitoimintaan?
Useat naisurheilijat käyttävät hormonaalista ehkäisyä siksi, että saavat ehkäistyä raskauksia ja/tai siirrettyä kuukautisvuotoja. Tämän lisäksi hormonaalisella ehkäisyllä voidaan hoitaa mm. aknea, runsaita kuukautisvuotoja tai PMS-oireita. On myös raportoitu, että naisurheilijoiden loukkaantumisriski madaltuu hormonaalisen ehkäisyn avulla, kun nivelsiteiden jäykkyys ei vaihtele kierron mukaan.
Liikuntatieteellisen seuran teettämässä tutkimuksessa hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei vaikuttanut voimantuotto-ominaisuuksiin. Sen sijaan, ehkäisyä käyttäneiden kehonkoostumus ei parantunut niin hyvin kuin ehkäisyä käyttämättömillä. Ehkäisyä käyttäneillä tulehdus- ja stressimarkkerit olivat korkeammalla kuin hormonaalista ehkäisyä käyttämättömillä.
Lopuksi
Jokainen nainen on kuitenkin yksilö ja harjoitusadaptaatiot saattavat vaihdella suurestikin hormonitoiminnan mukaan. Tai sitten ne saattavat olla vaihtelematta. Kannattaa laittaa tuntemuksia ylös kierron eri vaiheissa. Tällöin on mahdollista löytää oman kehon ominaisuuksia ja hyödyntää vaiheet optimaalisesti. Esimerkiksi kierron alkuvaiheeseen voidaan suunnitella voimablokkiharjoittelua ja kovia intervalleja. Sen sijaan loppupuolella kevyempi peruskestävyys ja niveliä kuluttamaton uinti saattavat olla tarkoituksenmukaisempia.
Lähteet
Arstila, A., Björkvist, S-E., Hänninen, O. & Nienstedt W. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 2009. WSOY Duodecim. Kuukautiskivuista kärsivillä usein myös muita kipuja. 17.5.2021.
Pedicini, K. https://www.trainingpeaks.com/blog/the-female-athlete-looking-after-your-hormones-while-training/
Taipale, R. & Ihalainen, J. 2020. https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/kuukautiskierron-ja-hormonaalisen-ehkaisyn-vaikutus-suorituskykyyn-ja-harjoitteluun.html
Tiitinen, A. 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00158
Fuel Health 