Kuinka paljon sosiaalinen ympäristö ja some tukevat motivaatiotasi?

Urheilijat ja aktiiviliikkujat intoutuvat jatkuvasti suorittamaan samankaltaisia raskaita nostoja tai tekniikkaharjoituksia päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Samaan aikaan heitä ei välttämättä saa lajittelemaan pyykkiä tai he astuvat eteisessä olevan roskapussin yli viemättä sitä roskalaatikkoon. Kaikissa tilanteissa kyse on motivaatiosta. Keskeinen kysymys näissä on: miksi ihminen toimii juuri kuten toimii?

Motivaatiossa yhdistyy sekä urheilijan persoonallisuus että sosiaalinen ympäristö. Persoonallinen motivaatio näkyy innokkuutena suorituksiin. Urheilija nauttii suorituksesta ja kokee iloa itse harjoituksesta, oli harjoitus missä tahansa ja kenen kanssa tahansa. Urheilijalla on vahva tunne omasta pätevyydestään ja siitä, että hän voi itse vaikuttaa toimintaansa. Sisältäpäin tuleva motivaatio ei juurikaan heilahda, vaikka kaverit eivät tulisikaan treeneihin, sää olisi epämiellyttävä tai oma sali on kiinni. Sisäisesti motivoitunut urheilija harjoittelee joka tapauksessa jollakin tavalla, koska hän haluaa kokea ilon harjoituksesta itsestään.

12036658_10153568153733815_7072876319014241253_n

Hyvä treenikaveri on kullanarvoinen Kuva@FSC-media/RFL

Parhaimmillaan sosiaalinen ympäristö tukee urheilijan sisäisen motivaation vahvistumista, toisilla enemmän toisilla vähemmän. Ulkopuolinen motivointitekijä voi olla esimerkiksi turvalliseksi koettu valmentaja, yhteenhitsautunut treeniporukka tai ihaileva yleisö. Usein sosiaalisessa ympäristössä jokin tekijä motivoi suorittamaan kovemmin eli ”tilanne vie mennessään” ja saa urheilijan yrittämään vahvemmin kuin mitä hän yksin saisi aikaan. Esimerkiksi joukkueurheilussa ollaan havaittu, että ryhmässä muiden ”johtavien pelaajien” esimerkki, kannustus ja palaute on vahvistanut urheilijan persoonallista motivaatiota jopa tehokkaammin kuin valmentajan motivointi.

Sosiaalinen ympäristö on laajentunut myös sosiaaliseen mediaan. Instagram, Snapchat, Facebook ym. kanavat toimivat useille aktiiviliikkujille ja urheilijoille motivaation tukijana, sillä niihin voi jakaa omia suorituksia ja onnistumisia. Niiden kautta pääsee näkemään myös tuttujen ja tuntemattomien toimintaa ja saada uusia näkökulmia sekä harjoitteita omaan toimintaan.

Hyvin harvoin, jos koskaan, kukaan meistä on täysin mustavalkoisesti vain persoonan tai ympäristön kautta motivoitunut. Tämä on superkätevää, sillä kun suoritukset eivät motivoi liikahtamaan treeneihin, niin treeniporukka saattaa kuitenkin vetää puoleensa niin paljon, että urheilija löytää itsensä harjoituksista. Tähän monipuolisuuteen on urheiluseurojen, salinomaistajien ja valmentajienkin hyvä tarttua. Motivoiva valmentaja ja mukava ympäristö, jossa kaikki kohdataan samanarvoisina saattaa saada urheilijat liikkeelle niissä tilanteissa, kun esimerkiksi loukkaantuminen, epäonnistuminen tai jokin muu elämässä masentaa.

Motivaatio

Urheilijan kolmio harjoittelu-lepo-ravinto ei hyödytä, jollei sitä ylläpitävä motivaatio ole vahva. ©Paula Lehtinen

Huomionarvoista on kuitenkin se, että jos urheilijan motivaatio kumpuaa lähes kokonaan sosiaalisesta ympäristöstä, vastoinkäymisistä ylitsepääseminen saattaa olla hankalampaa. Sosiaalinen ympäristö ei välttämättä jaksa tukea urheilijaa tämän toivomalla tavalla pitkäkestoisesti esimerkiksi silloin kuin urheilija epäonnistuu kilapiluissa tai loukkaantuu fyysisesti. Sen sijaan vahva sisäinen motivaatio osana persoonaa auttaa pääsemään yli vastoinkäymisistä, sillä uudet haasteet motivoivat yrittämään jopa entistä enemmän. Kun urheilija on riittävän itsenäinen eikä sosiaalinen ympäristö painota liikaa suoriutumisodotuksia, vaan auttaa keskittymään omaan kehittymiseen ja uuden oppimiseen, on mahdollista saavuttaa tasapaino kaikkeen tekemiseen!

Mikä tahansa sinua motivoikin, pidä siitä kiinni! Motivoitunut urheilija yrittää kovemmin, sitoutuu vahvemmin ja valitsee haastavammat tehtävät. Kaikki edellä mainutut tekijät heijastuvat yleensä positiivisesti suoritukseen.

Lähteet: 

Deci, E.L. & Ryan, R.M. 2000. The ”what” and ”why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry 11, 227-268. Psychology 49, 14-23.

Deci, E.L. & Ryan, R.M. 2008. Facilitating optimal motivation and psychological wee-being across life’s domains. Canadian Psychology 49, 14-23.

Martikka, L. & Roos-Salmi, M. 2012. Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen seura.

Mertens, N., Boen, F., Van Broek, G., Vansteenkiste, M. & Fransen, K. 2018. An Experiment on the Impact of Coaches’ and Athlete Leaders’ Competence Support on Athletes’ Motivation and Performance. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. February 2018.