Huomaa hyvä itsessäsi!

Luonteenvahvuudet ovat ihmisen voimavara, jotka oikein käytettynä johtavat hyvään itsetuntemukseen ja itsetuntoon sekä menestykseen ja onnellisuuteen. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja niiden käyttöön valjastaminen avaa onnistumisen ovia. Luonteeltaan joustavat ja vahvat ihmiset onnistuvat todennäköisemmin tavoitteissaan paitsi ihmissuhteissaan ja urallaan myös urheilussa ja ravitsemuksessa.

Luonteenvahvuuksia tarvitaan, sillä ihmisen mieli on taipuvaisempi negatiivisiin kuin positiivisiin ajatuksiin. Useampi meistä osaa todennäköisesti nimetä listan heikkouksia sekä urheilussa että ravitsemuksessa. Nämä heikkoudet eivät vielä välttämättä häiritse yöunta, mutta jos sattuu epäonnistumaan päivän aikana jossain, missä yleensä ei mokaa, saattaa asia kalvaa yölläkin. Yöunet saattavat mennä sivu suun siitäkin huolimatta, että päivässä olisi ollut 99 onnistunutta tapahtumaa. Yhtä lailla yksi juoru kiirii nopeammin usealle ihmiselle kuin yksittäinen hyvä teko. Tämä ajattelumalli on aina ollut ihmislajin säilymisen elinehto, sillä vaarat ja uhat on ollut tärkeämpi tunnistaa kuin halata naapuriluolan asukasta. Hyvää siis pitää etsiä kuin pääsiäismunaa konsanaan ja ylläpitää sitä kuin treenikeskittymistä!

Luonteenvahvuuksia voidaan nimetä ja luokitella eri tavoin, mutta valitsemassani teoriassa niitä on yhteensä 26. Ne on pakattu kuuteen eri pakettiin: viisauteen, rohkeuteen, inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, kohtuullisuuteen ja henkisyyteen.

Vahvuudet

Mukailtu teoksesta Huomaa hyvä! (Uusitalo-Malmivaara&Vuorinen) ©Paula Lehtinen

Koska kirjoitukseni tähtäävät ravitsemuksellisiin asioihin liikunnassa ja urheilussa, käyn läpi muutamaa vahvuutta, joiden vahvistamisesta saattaa olla hyötyä treeneissä tai ruokailuissa. Kaikilla vahvuuksilla on toki roolinsa, mutta pitääkseni kirjoitukseni lyhyehköinä, en käy kaikkia läpi.

Rohkeus

Rohkeus auttaa voittamaan pelkoja. ©Ina Majaniemi

Rohkeus on vahvuus, jota tarvitaan, kun lähdetään yrittämään jotain uutta. Rohkeutta on se, että tekee päättämänsä teon peloista, vaikeuksista ja vastustuksesta huolimatta. Rohkeus avaa uusia ovia, mutta tarvittaessa myös sulkee jo avattuja. Rohkeutta on yrittää käsilläseisontaa tai mennä kisalavalle, vaikka ensin asia kauhistuttaisikin. Rohkeutta on aloittaa uuden ravitsemuksen tiellä, vaikka sen onnistuminen epäilyttää. Rohkeus on tärkeä ominaisuus, kun opitaan uutta, sillä siihen liittyy kyky sietää epävarmuutta.

itsesaately

Itsesäätely ohjaa kohti tavoitteita ulkoisista häiriötekijöistä huolimatta. ©Ina Majaniemi

 

Itsesäätely urheilussa ja ravitsemusasioissa onyksi tärkeimmistä vahvuuksista. Sen avulla urheilija ohjaa itseään kohti omia lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Itsesäätelyn avulla urheilija ohjaa itseään harjoittelemaan heikkouksia. Itsesäätely on tietoisia valintoja myös ruokakaupassa, kun edetään kohti asetettuja ravitsemuksellisia tavoitteita. Itsesäätelyn avulla pidetään myös ateriarytmistä kiinni, jos sitä tavoitellaan suorituskyvyn optimoimiseksi. Itsesäätely ei ole rajaton, vaan sitä kannattaa säästää haastaviin hetkiin. Itsesäätely ei siis ole pielessä, jos kaikki toiminnot eivät ole täydellisiä. Itsesäätely ei tarkoita totaalikieltäytymistä, vaan sen avulla ohjataan toimintaa kohti asetettuja tavoitteita suurin osa ajasta. Hyvän itsesäätelyn omaava urheilija on säännöllisesti treeneissä harjoittelemassa kohti tavoitteitaan ja syö pääosan aterioista terveyttä edistävästi.

sinnikyys

Sinnikkyys kantaa epäonnistumisen yli. ©Ina Majaniemi

Sinnikkyys puolestaan on intohimoa ja päättäväisyyttä saavuttaa asetettuja tavoitteita ja pitäytyä kiinni tekemisessä, vaikka esteitä sataisi matkalla. Sinnikkyyden avulla matka taittuu vaikka silmät sidottuina. Sinnikkyys auttaa ponnistelemaan hyödyllisten asioiden eteen esimerkiksi accessory-liikkeitä tehdessä tai ruoka-aineita valitessa, vaikka palkinto ei olisi välittömästi saatavilla. Sinnikkyys auttaa saattamaan projektit loppuun, vaikka onnistuminen ei olisi taattua ja haluaisi jo luovuttaa. Sinnikkyys myös helpottaa vastoinkäymisistä toipumista.

huumorintaju

Huumorintaju on elämänasenne.  ©Ina Majaniemi

Huumorintaju tuo arkeen keveyttä ja sen avulla päivittäisiin tapahtumiin voidaan suhtautua myönteisesti. Oikein käytettynä huumorintaju helpottaa vaikeita hetkiä ja edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Huumorintajuinen ihminen nauraa ja tekee komiikkaa arkisista tilanteista, myös itsestään. Ilon ja naurun löytäminen niistäkin tilanteista, missä positiivisuus on kaukana, toimii myös selviytymiskeinona. Mikä parasta, huumori vähentää stressihormoneja ja immuunijärjestelmää. Pettämättömällä logiikalla voidaan siis ajatella, että jos esimerkiksi omat käsilläkävely-yritykset tai suklaan ylensyönti naurattavat, saattaa säilyä terveempänä 😆

myotatunto

Myötätunto muita ja itseä kohtaan on yhteydessä onnellisuuteen. ©Ina Majaniemi

Myötätunto on vahvuus, jota yleensä sovelletaan, kun toinen ihminen kaipaa lohdutusta. Urheilussa ja ravitsemusasioissa on kuitenkin enemmän hyötyä myötätunnosta itseä kohtaan. Myötätunto itseä kohtaan epäonnistumisten yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää, jotta päästään eteenpäin. Myötätunnolla ja lempeydellä sekä muita että itseä kohtaan on vahva yhteys onnellisuuteen ja oman itsen arvostamiseen. Se on kykyä sietää epäonnistumisia ja hankalia tunteita. Kun esimerkiksi leuanvedot eivät suju tai välipalaa ei ole saatavilla unohduksen tai viitseliäisyyden puuttumisen vuoksi, niin myötätunto voidaan ottaa käyttöön. 

luonteenvahvuus-optimismi

Toiveikas ihminen näkee valoa kerta toisensa jälkeen. ©Ina Majaniemi

Toiveikkuus on optimistista suhtautumista asioihin. Toiveikkuus auttaa näkemään merkityksellisyyttä ja valoa sielä, missä sitä ei helposti näy. Sattuipa mitä tahansa, toiveikkuus auttaa uskomaan, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa myönteiseen tulevaisuuteen. Toiveikas urheilija toteaa esimerkiksi, että haluaa juosta maratonin ja omaa ”minä pystyn siihen”-asenteen. Vastaavasti jos toiveikas ihminen asettaa tavoitteeksi juoda tulevana kesänä vähemmän alkoholia kuin aikaisempina kesinä, hän uskoo vahvasti siihen, että onnistuu tavoitteessaan. Toiveikkuus on kykyä nähdä asioiden valoisat puolet kerta toisensa jälkeen.

Luonteen kasvatusta tapahtuu usein pettymysten kautta. Luonne saatta kehittyä ja vahvistua epäonnistumisten, epäreiluuksien, töppäilyjen ja välinpitämättömyyden kokemusten seurauksena. Toisaalta taas pettymykset saattavat myös lamauttaa. Positiivinen uutinen kaikille meille, jotka juoksivat luonteenvahvuusjonojen ohi, kun niitä jaettiin, on se, että niitä voi opetella. Esimerkiksi rohkeus ja itsesäätely ovat opittavia taitoja. Yksikään meistä ei myöskään synny rehelliseksi eikä huumorintajuiseksi, vaan ne muovautuvat perimän ja ympäristön vaikutuksessa. Lisäksi niitä taitoja voi tietoisesti harjoitella. Jos arvostan sinnikkyyttä ja huumorintajua, voin opetella niitä. Mutta tässäkään oppimisessa ei kannata käyttää ruoskaa, vaan kehittää taitoja vähän kuin venyttäisi hiljalleen kuminauhaa. 

Lähteet:

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016. Huomaa hyvä! Ps-Kustannus.

Duckworth, A. & Seligman, M. 2005. Self- discipline outdoes IQ in practicing academic performance of adolescents. Psychological science, 16 (12), 939-944.

Dweck, C. 2006. Mindset: The new psychology of success. New York: Random House.

Dweck, C. 2010. Even geniuses work hard. Educational Leadership, 68 (1): 16-20.

Fredrickson, B. 2009. Positivity. CA: Three Rivers Press.

http://kaisavuorinen.com/projektit/luonteenvahvuudet/

Lyobomirsky, S. 2008. The how of happiness: A scientific approach to getting the life you want. USA: Penguin.

Park, N., Peterson, C. & Seligman, M. 2004. Strenghts of character and well-being. Journal of social and Clinical Psychology, 23 (5), 603-619.

%d bloggers like this: